Joulu tulla jolkottaa ja kaiken sen hyvän, mitä joulun pyhät tuo eli lähimmäisten kanssa
yhdessäoloa, se voi tuoda myös paineita. Suorittamista. Suunnitellaan ajoreitit vanhemmille,
isovanhemmille ja jos liikutaan pariskuntana niin saattaa sisältää useammatkin joulupöydät.
Tai mikäli pyhät vietetään kotona niin se ruoan suunnittelu ja valmistaminen. Ehkä se
joulupukkikin pitää sieltä Korvatunturilta pyytää käymään.. Onko nyt hankittu sitä tai tätä ja
varmasti niin paljon, että riittää kaikille? Huhhuh.
Suorittaminen on vahvasti läsnä urheilijan elämää, on laji mikä tahansa. Ovat tavoitteet
lajissa vaikkapa alkeiskurssista selviytyminen ja siitä jatko edistyneempien mukaan,
penkkipunnerruksessa oman henkilökohtaisen ennätyksen tekeminen, Suomenmestaruuden
voittaminen tai junioreista edustusjoukkueeseen murtautuminen – kaikkiin näihin tavoitteisiin yltämiseen vaaditaan suorittamista.
Puhtaasti lajiteknisesti katsoen suorittamisen, tai tarkemmin sanoen tehokkaan suorituksen,
voi määritellä monimutkaisten taitojen jatkuvaksi tuottamiseksi suoritustavoitteen kannalta
lähes täydellisellä tavalla. Psyykeen tasolla optimaalisessa suoriutumisessa taiteillaan jopa
14 osatekijän kanssa, jotka lopulta tuovat sen tämän hetkisen huippusuorituskyvyn. Koska
muuttujia on toistakymmentä, ei ole itsestään selvää, että juuri sinä päivänä ja siinä
hetkessä tulee aina priimaa. Tämä on asia, joka on syytä hyväksyä ja ottaa huomioon uran
aikana.
Saadakseen onnistumisen tunteita, pitääkseen yllä hyvää motivaatiota lajin parissa ja
koherenssin eli elämänhallinnan tunnetta on tärkeä luoda mahdollisimman onnistuneet
tavoitteet. Mielestäni sosiaalinen media, kaikessa siinä hyvässä kontaktien luomisessa ja
yhteydenpidossaan mitä se tuokin, luo entistä isompaa psyykkistä kuormaa suorittamiseen.
Aina pitäisi tehdä vähän enemmän, vähän laadukkaammin ja vähän paremmin kuin muut.
Silloin kun alkaa ylisuorittamaan niin mikään ei riitä. Ylisuorittaja ei ole tyytyväinen mihinkään. Mikäli pääsee lipsahtamaan ylisuorittamisen puolelle niin on hyvä pysähtyä, istua alas ja alkuun tunnistaa tilanne. Sen jälkeen tutki tavoitteitasi, tarvittaessa fiksaa niitä.
Kisakalenterin ollessa pullollaan ohjelmaa eikä laji vaadi kaikkiin osallistumista, priorisoi kisat ja tarvittaessa karsi. Puhu, kavereiden, ystävien, perheenjäsenten sekä valmentajan kanssa. Mikäli ylisuorittamisen tuntemus pysyy edelleen yllä niin mennään arvoihin, miten arvotat itsesi liikkujana/urheilijana? Koska on tarpeeksi?
Joulutauon aikana on hyvä aika pysähtyä pohtimaan, että kuka tai mikä määrittelee omassa
lajissasi suorituksesi tavoitteet? Entä kuka tai mikä määrittelee kriteerit sille, että onnistuuko
suorituksesi vai ei?
Teemu Kovasiipi on psyykkinen valmentaja ja Paravoimailijoiden hallituksen jäsen.
Teemun yritys Kovasiipi Consulting tarjoaa suorituskyvyn psykologiaa keskustelevalla ja ratkaisukeskeisellä valmennusotteella kaikille yksittäisille urheilijoille sekä joukkueille.